Pullonpalautus on mullistumassa – Kesko: Tämä on älytöntä

Suomi pyrkii saamaan läpi poikkeuksen EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen, jonka mukaan 10 prosentin juomapakkauksista pitää olla uudelleenkäytettäviä vuonna 2030. Kyseessä on ongelma Suomelle, koska pullojen kierrätys on jo järjestetty tehokkaasti.

Juomapakkausten palautusaste on liikkunut 97 prosentin tuntumassa. Jos poikkeusta asetukseen ei saada, Suomessa saatetaan joutua rakentamaan rinnakkainen järjestelmä lasisten tai paksumuovisten pullojen uusiokäyttöä varten.

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo Iltalehdelle, että ilman poikkeuksia pakkaus- ja pakkausjäteasetus palauttaisi Suomen vuosikymmeniä taaksepäin ja pakottaisi siirtymään takaisin pestävien lasipullojen käyttöön.

– Tämä koskisi oluiden ja virvoitusjuomien lisäksi myös esimerkiksi mehuja ja smoothieita, Akseli huomauttaa.

– Tuntuisi tosi hölmöltä ja älyttömältä kaiken kaikkiaan, että päädyttäisiin tilanteeseen, että joudutaan palauttamaan heikompi järjestelmä valtavilla kustannuksilla Suomeen.

”Tulisi kalliiksi”

Akselin mukaan asetuksessa oleva vaatimus uudelleenkäytettäviin pakkauksiin siirtymisestä tarkoittaisi mittavia investointeja kauppojen pullonpalautusjärjestelmiin, koska niitä jouduttaisiin uusimaan.

Esimerkiksi pienissä kaupoissa investoinnit aiheuttaisivat ongelmia, koska niiden kannattavuus on Akselin mukaan jo valmiiksi huteralla pohjalla. Palautuksia saatettaisiin hänen mukaansa joutua käsittelemään niissä jopa manuaalisesti.

– Tämä tulisi Suomelle tosi kalliiksi. Uudelleenkäyttötavoitteiden toteuttaminen vaatisi juomia valmistavalta teollisuudelta ja kaupalta satojen miljoonien eurojen investointeja uusiin tuotantolinjoihin, pesulaitteisiin ja varastoihin, Akseli varoittaa.

Pelkästään K-ryhmässä kustannukseksi arvioidaan yli sata miljoonaa euroa. Panimoteollisuuden arvio on noin 400 miljoonaa euroa.

– Tietenkin tässä on huolestuttavaa se, että kustannukset siirtyisivät ainakin osittain myös kuluttajahintoihin eli kuluttajien maksettavaksi.

Kesko-johtaja Ari Akseli on tyytymätön Suomen vaikuttamiseen pakkausjäteasetuksessa. TIINA SOMERPURO

Akselin mielestä Suomi ei ole saanut vietyä viestiään Brysseliin tarpeeksi hyvin, koska asetusta ei saatu jo lainsäädäntövaiheessa Suomelle suotuisaksi. Akseli on kuitenkin tyytyväinen siihen, että Suomi pyrkii neuvottelemaan asiaan poikkeusta.

Komissiolta toivotaan ymmärrystä

Suomi keskustelee parhaillaan Euroopan komission kanssa virkatasolla siitä, millaista poikkeusta asetukseen voisi saada muun muassa pullonpalautuksen osalta. Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) käy keskusteluja asiasta vastaavien komissaarien kanssa heitä tavatessaan.

Iltalehden tietojen mukaan komissio on pyytänyt Suomelta lisäarviota tilanteesta. Hallitus pyrkii vakuuttamaan komission siitä, että maamme nykyinen pullonpalautusjärjestelmä on ympäristön kannalta hyvä eikä sitä kannata lähteä muuttamaan.

Ongelma on siinä, että asetus on tullut jo voimaan, ja komission lähtökohta on, että sitä on noudatettava. Asetus on myös suoraan sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, joten liikkumavara on pienempi. Suomi lobbasi ja sai jo lain valmisteluprosessin aikana läpi parannuksia asetukseen, mutta lopputulokset ovat aina kompromisseja.

Hallituksessa kuitenkin toivotaan, että koska ympäristökomissaarina toimii ruotsalainen Jessika Roswall, Brysselissä voisi löytyä ymmärrystä Suomen tilanteelle.

Ympäristöministeri Sari Multala (vasemmalla) yrittää vakuuttaa komission antamaan Suomelle poikkeuksen. PETE ANIKARI Mahdollisuus lässähti

Iltalehden tietojen mukaan poikkeuksen saaminen voisi edellyttää pakkausjäteasetuksen muuttamista, joka on aina suurempi prosessi.

Toisaalta Suomelle olisi voinut avautua iskun paikka niin kutsutun ympäristön omnibus-paketin myötä, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa EU:n ympäristölainsäädäntöä. Omnibus-paketeissa on kyse komission kuluvan kauden kärkihankkeesta, jonka tarkoitus on purkaa ja yksinkertaistaa sääntelyä useilla eri osa-alueilla.

Pakkausjäteasetus on osa ympäristön omnibus-pakettia.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että IL:n tietojen mukaan juomapakkauksia ei ole voitu ottaa esille omnibus-neuvotteluissa, koska pakkausasetus on avattu vain etämyyntiin liittyvän valtuutetun edustajan osalta. Ennen omnibusehdotuksen avaamista Suomi yritti ennakkovaikuttaa myös juomapakkausneuvottelujen avaamiseksi, mutta tämä ei onnistunut.

Siksi Suomi yrittää saada asetukseen poikkeusta esimerkiksi komission täytäntöönpanosäädösten avulla.