Herätys pahvit – Suomi ei pelastu sillä, että kielletään järki autoilusta

Nyt olisi ihan oikeasti aika herätä tähän elämään.

Suomessa on rakennettu autoverotus, jossa iso bensiiniauto pitää verottaa hengiltä, sähköautoa kohdellaan lähes pyhänä ja sama auto voidaan saada täysin erilaiseen verokohteluun sen mukaan, mitä rekisteriotteessa lukee.

Mitä järkeä tässä on?

Otetaan esimerkiksi iso amerikkalainen auto.

Saksassa sama auto voi maksaa esimerkiksi noin 70 000 euroa.

Suomeen tuotuna ja tiettyyn ajoneuvoluokkaan hyväksyttynä hinta voi nousta aivan eri tasolle.

Ja jos sama auto pitäisi Suomessa rekisteröidä henkilöautoksi, verotus voi nostaa hinnan täysin järjettömäksi.

Sama auto. Sama moottori. Sama kori. Sama tie.

Mutta Suomessa verottajan mielestä aivan eri eläin.

Tätäkö me kutsumme järkeväksi veropolitiikaksi?

Ja sitten sähköauto pelastaa maailman?

Älkää nyt viitsikö.

Sähköautoilla on paikkansa. Totta kai.

Mutta suomalaisessa keskustelussa on välillä menty siihen, että sähköauto nähdään jonkinlaisena moraalisesti täydellisenä tuotteena ja polttomoottoriauto lähes rikoksena.

Ei maailma toimi niin.

Auto on kokonaisuus.

Sen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja.

Akkujen valmistaminen vaatii valtavasti materiaaleja.

Auto pitää valmistaa, kuljettaa, huoltaa ja lopulta romuttaa.

Ja mitä lyhyemmän ajan auto pysyy liikenteessä, sitä enemmän uusia autoja pitää valmistaa korvaamaan vanhat.

Tämä on aika yksinkertaista matematiikkaa.

Katsotaan Norjaan

Norja on maailman sähköautoistuneimpia automarkkinoita.

Vuoden 2025 romutustilastoissa Tesla-romujen keski-ikä oli 6,9 vuotta.

Ja joidenkin kiinalaisten sähköautomerkkeihin rekisteröityneiden romujen keski-iät olivat vielä hurjempia:

MG 3,8 vuotta. Polestar 3,3 vuotta. Maxus 3,0 vuotta. Hongqi 2,7 vuotta. Xpeng 2,3 vuotta. Nio 2,1 vuotta. BYD 1,9 vuotta.

Vertailuksi kaikkien autojen romutusiän keskiarvo Norjassa oli vajaat 19 vuotta. (ABC Nyheter⁠)

Nyt joku tietenkin huutaa:

“Ei sähköauto kestä vain kahta vuotta!”

Ei tietenkään.

Ja juuri tätä minä sanonkin.

Nuo luvut eivät kerro auton ennustettua käyttöikää. Ne kertovat vuonna 2025 romutettujen autojen keski-iän. Kiinalaisilla merkeillä autokanta on myös paljon nuorempaa, joten tilastoa pitää tulkita varoen.

Mutta kysymys on silti erittäin aiheellinen:

Miksi me Suomessa oletamme, että mahdollisimman nopea uusien sähköautojen vaihtaminen on automaattisesti ympäristön kannalta paras ratkaisu?

Auto kannattaa pitää liikenteessä pitkään

Tässä pitäisi käyttää ihan maalaisjärkeä.

Jos minulla on 15 vuotta vanha Mercedes, joka toimii, se on korjattavissa ja sillä voidaan ajaa vielä vuosia, miksi ihmeessä minun pitäisi vaihtaa se uuteen autoon vain siksi, että uusi auto on sähköinen?

Uuden auton valmistaminen ei ole päästötöntä.

Norjalaisessa tuoreessa tutkimuksessa sähköautojen käytettyjen autojen arvojen on havaittu laskevan polttomoottoriautoja nopeammin, erityisesti lyhyemmän toimintamatkan sähköautoissa. Tutkijat liittävät tätä osittain sähköautoteknologian nopeaan kehitykseen. (Springer Nature Link⁠)

Teknologia kehittyy.

Toimintamatkat kasvavat.

Lataus nopeutuu.

Akut paranevat.

Vanha sähköauto voi siis vanhentua taloudellisesti paljon nopeammin kuin vanha polttomoottoriauto.

Ja silloin syntyy ihan uusi ongelma: kulutuskulttuuri.

Osta uusi.

Vaihda uuteen.

Hävitä vanha.

Osta taas uusi.

Onko tämä oikeasti ympäristöpolitiikan lopullinen tavoite?

Ja Suomessa rangaistaan vielä väärästä moottorista

Samaan aikaan Suomessa iso V8-bensiiniauto voidaan verottaa niin rajusti, että auton hinta nousee täysin järjettömäksi.

Sähköauto taas voi päästä autoverosta kokonaan.

Ja sitten ihmiset ihmettelevät, miksi Suomessa syntyy erilaisia ajoneuvoluokkia, verosuunnittelua ja rekisteröintikikkailua.

No siksi, että järjestelmä itse kannustaa siihen.

Kun saman auton verokohtelu voi muuttua valtavasti sen perusteella, onko se henkilöauto vai tiettyyn kuorma-autoluokkaan hyväksytty ajoneuvo, ostaja alkaa tietysti miettiä:

“Miten tämä kannattaa Suomessa rekisteröidä?”

Ei:

“Mikä auto on oikeasti järkevin?”

Siinä on järjestelmän ongelma.

Kateus ei ole veropolitiikkaa

Ja nyt sanon tämän suoraan.

Meillä Suomessa on aivan liikaa sitä ajattelua, että jos joku ostaa ison auton, se pitää saada maksamaan siitä mahdollisimman paljon.

“Miksi sillä pitää olla tuollainen auto?”

“Ei kukaan tarvitse V8:aa.”

“Osta sähköauto.”

Miksi?

Jos ihminen maksaa autonsa itse, hoitaa veronsa, vakuutuksensa, polttoaineensa ja muut kulunsa, miksi yhteiskunnan pitää tehdä auton omistamisesta joku moraalinen rangaistus?

Verotuksen pitäisi olla järkevää.

Ei kateusvero.

Ei rangaistusvero.

Ei “kun minä en tarvitse, ei sinäkään tarvitse” -politiikkaa.

Herätys, pahvit

Suomen pitäisi lopettaa tämä järjetön autoverotuksen virittely.

Jos halutaan vähentää päästöjä, verotetaan päästöjä järkevästi.

Jos halutaan ohjata ihmisiä sähköautoihin, tehdään se läpinäkyvästi.

Mutta ei rakenneta järjestelmää, jossa:

sama auto Saksassa 70 000 €

→ Suomessa tiettynä ajoneuvona 110 000 €

→ henkilöautona pahimmillaan 200 000 €.

Ja sitten ollaan tyytyväisiä, kun suomalainen ostaa uuden sähköauton.

Mitä ihmettä tässä oikein ajatellaan?

Pahimmillaan Suomessa tehdään vanhasta toimivasta autosta verotuksella niin kallis, että ihminen joutuu ostamaan uuden auton.

Ja sitä kutsutaan ympäristöpolitiikaksi.

Minusta sitä pitäisi kutsua ensin laskelmaksi.

Maalaisjärki takaisin

Ei polttomoottori ole automaattisesti hyvä.

Ei sähköauto ole automaattisesti hyvä.

Ei kiinalainen auto ole automaattisesti huono.

Ei Tesla ole automaattisesti huono.

Eikä mikään auto ole automaattisesti ympäristöystävällinen vain siksi, että siinä ei ole pakoputkea.

Kokonaisuus ratkaisee.

Kuinka kauan auto kestää?

Kuinka paljon sen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja?

Kuinka paljon sillä ajetaan?

Miten sähkö tuotetaan?

Miten akku ja auto lopulta kierrätetään?

Ja ennen kaikkea:

Kuinka pitkään auto pysyy liikenteessä?

Norjan tuoreet romutustilastot eivät todista, että sähköautot olisivat lyhytikäisiä.

Mutta ne antavat erittäin hyvän syyn kysyä vaikeita kysymyksiä.

Ja niitä Suomessa pitäisi kysyä paljon enemmän.

Herätys päättäjät.

Herätys kateelliset suomalaiset.

Herätys autoveron kanssa.

Lopettakaa ajattelu, että hyvä auto on se, josta saadaan eniten veroa.

Hyvä auto on sellainen, joka palvelee omistajaansa pitkään, turvallisesti ja järkevällä kokonaiskustannuksella.

Käyttäkää välillä sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.

Sitä ei tarvitse ladata pikalaturilla.